varhaiskasvatussunitelman

Satoramin päiväkoti avattiin tammikuussa 2012.
Päiväkodissa on kaksi ryhmää: 1-2-vuotiaiden ryhmä,
Unikot, sekä 3-5-vuotiaiden ryhmä, Pellavat.

Varhaiskasvatuksen suunnittelu:

Ympäristö:

Pyrimmm luomaan viihtyisän
varhaiskasvatusympäristön, joka mahdollistaa
monipuolisen leikin ja toiminnan.
„ Lapsiryhmää havainnoimalla kasvattajat
muokkaavat tiloja tarpeen mukaan.
„ Lähes jokaisessa ryhmässä on leikkitaulu ja/tai
leikkialueet ohjaamassa leikinvalintaa,
rauhoittamassa toimintaa ja lisäämässä leikin
pitkäkestoisuutta. Leikkitaulun avulla opetellaan
myös omatoimisuutta ja vuorovaikutustaitoja
toisten lasten kanssa.
„ Pyrimme järjestämään lapsille rauhallisen ja
turvallisen toimintailmapiirin, joka mahdollistaa
leikkimisen, tutkimisen ja oppimisen.
„Positiivinen, mahdollisimman välitön palaute ja
kannustaminen ovat tärkeitä asioita hyvän
psyykkisen ympäristön muodostamisessa.Lasten annetaan toteuttaa itseään muun muassa leikeissä, liikunnassa, kädentaidoissa ja
musiikissa.
„ Lasta kannustetaan omatoimisuuteen ja kokeilemaan myös uusia asioita.
„ Aikuisen syli on lapsille avoin.
„ Kasvattajilta löytyy herkkyyttä huomata lasten muuttuvat psyykkiset tarpeet.
„ Ryhmät pyrkivät ulkoilemaan hieman toisistaan poikkeavina aikoina, mikä rauhoittaa
ulkoilutilanteita.
„ Päiväkodin ympäristö on monipuolinen. Päiväkodin vieressä on urheilukenttä. Lyhyen matkan
päässä käytössämme ovat monet puistot, sekä pienet että suuremmat lähimetsät ja talvisin hyvät
hiihtomaastot.



Lasten osallisuus:

 Päiväkodissamme otetaan lasten toiveita huomioon ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien
mukaan.
„ Tärkeä lasten osallisuutta vahvistava menetelmä on lasten havainnointi. Leikin tarkkailu antaa
kasvattajille paljon tärkeää tietoa lasten kiinnostuksen kohteista.
„ Lapsi nähdään päiväkodissamme aktiivisena toimijana, ei vain kasvatuksen kohteena. Lapsi
osallistuu ikänsä, kehitystasonsa ja taitojensa mukaan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.
„ Lapsille tarjotaan vaihtoehtoja, joista he voivat valita. Lasten toiveiden mukaan voidaan järjestää
erilaisia leikkimahdollisuuksia.Päiväkodissamme on aktiivisessa käytössä
pienryhmätoiminta, mikä tukee lapsen
kuulemista ja osallisuutta.
„ Ryhmään luodaan ilmapiiri, jossa lapsen on
helppo ja turvallinen kertoa ajatuksistaan ja
toiveistaan niin, että hän kokee tulevansa
kuulluksi.
„ Positiivinen palaute sekä aikuisen aito
läsnäolo, lapsen kanssa keskusteleminen ja
lapsen kuuleminen rohkaisevat lasta
tuomaan ajatuksiaan ja toiveitaan esille


KANJONIN PÄIVÄKOTI:

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA, KASVATUSKUMPPANUUS:
 Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma (vasu). Tavoitteena on rakentaa lapselle yhdessä vanhempien kanssa mahdollisimman hyvä, kasvua ja kehitystä tukeva arki. Yhdistämme vanhempien asiantuntijuuden lapsestaan sekä hoitohenkilökunnan tietämyksen ryhmästä pienen lapsen parhaaksi. Vanhempien ja lasten osallisuus ryhmän toiminnassa tulee tätä kautta näkyviin

vanhainkoti

Me kävimme viime viikolla  vanhainkoti.

siellä asuvat 2 osaa vanha ihmisia.Ensimäinen kerroksesta jotka asuvat on tosi vanha noin 80-90 v ja heille on muistosairaus ja toisesta keroksessa jotka ovat noin 60-70 ja he voivat tehdä oma töitä itse.

joka päivä siellä oli joku ohjelmä: muotinäytös-leipomista-ulkoilu-tanssit.

Minun mielestäni se on surullinen paikka.Siellä ovat lähihoitajat ja sairaanhoitajat.He ovat ystävällinen ja hauska.

Suunnitella musiikki-leikkituokio

Tehtävä:

Suunnitella 20minuutin musiikki-leikkituokio 0-3 vuotiaille lapsille.

Suunnittelu:

Aloitimme suunnittelun etsimällä ikäryhmään sopiville kappaleita. Käytimme apuna musiikkikirjoja. Kappaleiksi valitsimme bussilaulun (pyörät ne pyörivät), autolla ajetaan varovasti, pikkuiset kultakalat, värileikki ja pää,olkapää,peppu,polvet,varpaat.

Lauluihin mietittiin sopivat leikit. Suunnittelimme myös soittimien käytön muutamaan laulu-leikkiin mukaan. 

Toteutus:

Ensimmäisenä kappaleena esitimme pää, olkapää, peppu- laulun. Esitimme kappaleen ryhmän edessä, laulaen ja leikkien. Tarvittaessa yksi meistä siirtyi auttamaan ja ohjaamaan lapsiryhmän pienimpiä leikissä.

Toisena kappaleena esitimme pikkuiset kultakalat- laulun. Laulun lisäksi leikimme käsillä tämän kappaleen.

Kolmantena oli autolla ajetaan varovasti. Tähän jaoimme lapsiryhmän, toiset leikkivät ja toiset saivat soittimiksi rytmimunat, joita soittivat kappaleen ajan.

Neljäntenä leikimme bussilaulun, jolloin ne jotka edellisellä kerralla olivat leikkineet, saivat nyt soittaa rytmimunilla kappaleen ajan.

Viidentenä värileikki, jossa etsimme vaatteista värejä.

Leikit toteutettiin niin, että lähes koko ryhmä oli lasten edessä toimien esimerkkinä. Aivan pienille muutama irtaantui ryhmästä avustamaan leikeissä.

Oma arviointi:

Minun mielestäni hyvin tehty.minä pitä oppin suomen kieli lauluja ennen kun mennään päiväkoti työharjottelussa koska vuorovaikutus lapset kanssa on tosi tärkeä asia. minä lauloin lauloja ryhmän kanssa.

Lasten kirjallisuus

1) 3 kirjaa 0-3-vuotiaille

0–6 kk

Pehmeät kangaskirjat ja vettäkin sietävät muovikuvakirjat ovat hyviä ensikirjoja pienelle vauvalle. Koska vauvan näkökyky ei ole vielä täysin kehittynyt, parhaita ovat kirjat, joissa on selkeitä kuvioita ja kontrastivärejä. Pieni vauva pitää esimerkiksi mustavalkoisista graafisista kuvioista ja yksinkertaisista hymynaamoista. Pienellekin vauvalle kannattaa myös lukea. Kaikki puhe tukee lapsen kielellistä kehitystä, vaikka hän ei vielä ymmärtäisikään kirjan sanomaa. Tärkeintä on, että vauva kokee olonsa turvalliseksi kuullessaan tutun äänesi.

6–12 kk

Vauva alkaa opetella kirjoista tuttujen esineiden nimiä. Vauva pitää kirjoista, joissa on tukevat sivut ja hyviä ja selkeitä kuvia tutuista esineistä. Kestosuosikkeja ovat kuvakirjat, joissa on esimerkiksi eläimiä, ajoneuvoja ja kodin tarvikkeita, kuten huonekaluja ja astioita. Kun vauvan motoriikka kehittyy, luukkuja ja koloja sisältävät kirjat kiinnostavat kovasti. Myös erilaisia materiaaleja sisältävät kosketuskirjat ovat mielenkiintoisia. Suosi edelleen yksinkertaista kuvitusta, hyvin maalauksellisia kuvia vauva ei osaa hahmottaa.

1–2 v

Yksivuotiaan kieli kehittyy huimaa vauhtia. Taaperoiässä lapsi alkaa itse valita suosikkikirjojaan. Yksivuotias rakastaa kuulla samaa tarinaa päivä toisensa perään ja arvostaa etenkin hauskankuuloisia lorukirjoja. Kaikenlaiset luukku- ja kurkistuskirjat ovat edelleen suosiossa – lapsi arvostaa yllätyksellisyyttä ja pitää myös kirjoista, joissa on pieniä helppoja kuviin liittyviä etsimistehtäviä. Lapsi ei vielä jaksa keskittyä pitkiin tarinoihin, joten lyhyet, arjen tapahtumiin perustuvat kertomukset ovat hyviä.

2–3 v

Leikki-ikäisen kirjoissa tekstiä voi olla jo enemmän, mutta kaikki lapset eivät vielä kolmevuotiainakaan jaksa keskittyä pitkiin satukirjoihin. Lapselle alkaa olla kuitenkin tärkeää, että kirjassa on kunnon juonellinen tarina. Kuvat ovat tärkeitä myös leikki-ikäiselle.

(Vauva.fi 10/2012)

Esimerkiksi:

"Joonan punainen auto,Iloisen vauvan kirja kylpyhetki,Huukon värit"

minun mielestäni lapset jotka ovat alle 3 v tykkävät kuuvalinen kirjoja ja toinen asia heidän kädet ovat pieni ja parempi että käyttävät pieni kirjoja.

2) 3 kirjaa 3-5-vuotiaille

3-5 v

Kirjoissa on jännittäviä tarinoita, joihin lapsi voi eläytyä. Sanaston rikkaus hahmottuu lastenrunoista, kuvakirjoista ja saduista.

Kaikenlaiset kuvakirjat ovat lapselle myös tietokirjoja, jotka välittävät tietoa ympäröivästä todellisuudesta.

Esimerkiksi:

"Riston rekka-auto, Kaikki kyytiin,Lora retki"

3) 3 kirjaa 6-vuotiaille (eskari-ikäiset)

6 v

Lapsen oma lukeminen voi aluksi vaatia ponnisteluja, eikä tarinannälkä tule tyydytetyksi.

Pääasia on, että lapsi lukee tai haluaa, että hänelle luetaan. Eri lastenkirjallisuuden lajeihin tutustumisella ei ole kiirettä, ja niihin voi yrittää suunnata mielenkiintoa pikkuhiljaa.

Lukemaan opettelevalle on tarjolla niin sanottuja helppolukuisia kirjoja.(yhteishyva.fi)

Esimerkiksi:

"Kalle-karhu sairastuu,Iso kirja isoista ajonevoista,Monsterit yliopisto"

Kehitysvammahuolto 

Kehitysvammaisuus merkitsee vammaa ymmärtämis– ja käsityskyvyn alueella. Kehitysvammahuollon avohuollon palvelut toteutetaan sekä Ikaalisten kaupungin omana toimintana että ostopalveluna muilta kunnilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Laitospalvelut ja kehitysvammapoliklinikan erityispalvelut tuottaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Kehitysvammaisten palvelut järjestetään ensisijaisesti normaaleina peruspalveluina ja tarvittaessa erityispalveluina.

 

Kehitysvammahuollossa noudatetaan lakia ja asetusta kehitysvammaisten erityishuollosta. Päivähoidon osalta noudatetaan päivähoitolakia ja opetuksen osalta peruskoululakia. Erityishuollolla edistetään kehitysvammaisen ihmisen selviytymistä päivittäisistä toiminnoista, toimeentuloa ja sopeutumista yhteiskuntaan sekä turvataan hänen tarvitsemansa opetus, hoito ja muu huolenpito.

 

Ensisijainen vastuu erityishuollon järjestämisestä on kehitysvammaisen henkilön kotikunnalla. Kaikille asiakkaille laaditaan erityishuolto-ohjelmat ja palvelusuunnitelmat, joiden avulla asiakkaille räätälöidään heidän tarvitsemansa ja heitä parhaiten palvelevat palvelut.

 

Otathan yhteyttä vammaistyön esimieheen, jos tarvitset lisätietoa, tukea tai neuvoja kehitysvammahuollon palveluihin liittyen tai olet hakemassa kehitysvammapalvelujen piiriin.